Kävin näin btw tänää koiran kanssa lenkillä sellasissa maisemissa, joissa en oo ikinä ennen käyny. Myönnän, että meinasin jopa vähän eksyä mutta onneksi oli puhelin mukana. Tulipa hyvin kilometrejä.
Kuten huomaa varmaan, syömishäiriö ajatukset on aika voimakkaita. Silti oon yrittänyt olla hyppäämättä ihan sinne anoreksian syvimpään päähän. Syön ja vihaan itseäni. En ole uskaltanut käydä vaa'alla. En usko painon pudonneen yhtään. Lupaan ottaa itseäni niskasta kiinni taas huomenna.
Anteeksi hyppelevä teksti. Päässä kirjaimellisesti huutaa ahdistus ja itseinho niin lujaa, ettei ajatus kulje.
tsemiä todella paljon tuohon projektiin! toivon et kaikesta huolimatta sun viikko on alkanut hyvin :)
VastaaPoistaUnohdin vastata sulle, anteeksi! Joo on alkanut onneksi hyvin. Stressi koko koulusta alkanu jo helpottaa.
PoistaMinä olen heti kevät juhlajälkeen alkanut laihduttaa ja syön 2 pientä ateriaa päivässä. En kuitenkaan usko olevani sairas, vaikka ystäväni sitä hokee minulle. Paastoaminen toimii hyvin, oon pudottanut kesän aikana 5 kiloa ja terkkari luuli että se johtuu siitä että liikun enemmän.... tsemppiä sulle kuitenkin
VastaaPoista