Jos nyt taas suoraan jätän väliin kaiken turhan löpinän siitä , miten oon taas ollut pois täältä ja kuinka vaikeeta on kirjoittaa pitkästä aikaa ja meen suoraan mun nykyisiin kuulumisiin.
Elikkä hei vaan taas. Tässä on tapahtunut kaikenlaista ja samaan aikaan ei oo tapahtunut mitään kummallista. Syömishäiriö on edelleen ilmeisesti läsnä ja halu laihtua on kova. Paino putoaa hitaasti, mutta putoaapa kuitenkin. Hyvä minä? Tänä aamuna vaaka hymyili mulle ja vilautti pienempää numeroa kun eilen. Tai oikeastaan pienempää, kuin pitkään aikaan. En toistaiseksi aio kertoa paljonko painan, anteeksi jos se joitakin häiritsee.
Ehkä suurin muutos mun elämässä on pian alkava koulu ja päihteiden käytön vähentäminen. En raitis kyllä ole enkä varmasti tule ikinä olemaankaan, mutta käytän asiallisemmin. Jopa R pitää nykyistä käyttöäni hyväksyttävänä. Koulusta sen verran, että olen 22v ja menossa ensimmäistä kertaa kokeilemaan opiskelua. Parempi se kai on myöhään, kuin ei milloinkaan mutta en voi kiistää etteikö hävettäisi. Toivottavasti suoriudun paremmin, kun peruskoulussa.
Olen myös lopettanut kananmunien ja lihansyönnin. Oon yrittänyt monta kertaa aiemminkin mutta vihdoin ne jäi kokonaan mun ruokavaliosta pois. Myös maitotuotteita vähentelen pikkuhiljaa. Tämä nyt ei siis liity mitenkään tähän syömisvammailuun, ihan en vaan halua syödä rääkättyä eläintä tai kannattaa tehotuotantoa.
Aion päivitellä tätä blogia nyt aktiivisemmin. Kyllä, oon sanonut noin ennenkin mutta nyt aion pitää tämän lupauksen. Elämä on muuttunut niin paljon ja nyt musta tuntuu että on jotain kirjoitettavaa. Toivottavasti tätä vielä joku lukee.
