keskiviikko 26. kesäkuuta 2019

Ongelmapesä

Paino on pudonnut taas lisää. Tuntuu hyvältä. Eilen oli pieni repsahdus mutta se ei näkynyt tänään painossa. Aloin erään tutun kanssa leikkimieliseen kisaan, kumpi paastoaa pidempään. Ensimmäisen päivän jälkeen on sallittua syödä 100kcal per päivä. Painotan, että leikkimielinen kisa. Heti, kun tuntuu pahalta lopetan. Tuttuni ei kestänyt päivääkään joten tästä tuli vain mun henkilökohtainen haaste. Ei haittaa, oikeastaan parempi näin. Aion selviytyä ainakin huomisen. Harmittaa, kun oon vähän huono liikkumaan joten se vähän hidastaa tätä mun projektia. Suurin osa mun liikunnasta koostuu vain koiran kanssa lenkkeilystä, kyykyistä sekä ojentajadipeistä (jos joku ei tiedä mitä ne on, niin suosittelen googlaamaan! simppeli tehdä ja tuntuu hyvältä! Jopa mun kaltaisen läskimakkaran mielestä) Joskus yritän tehdä säälittävästi muita lihastreenejä  mutta se on aina sellasta räpellystä että alkaa vaan vituttaa. Ei se ennen näin vaikeeta ole ollut.. oon kai polttanu osan mun lihaksista pois jo aikaa sitten. Oisko seuraavaks vihdoin sen läskin vuoro? Olisi kyllä jo korkea aika.

Oon muuten miettinyt, etten enää jaa tänne mun painoa. En tiedä, tuntuu vaan siltä ettei se kannata. Katsotaan jos mun mieli vielä joskus muuttuu, minä kun tunnetusti saatan olla vähän ailahteleva persoona. Mun mieli saattaa joskus muuttua niin nopeasti, että mun läheisillä on vaikea pysyä perässä. Oon varmasti todella väsyttävä ihminen. Tuntuu , että oon inhottavaa katseltavaa ja ärsyttävä. Mun mieli on myös koko ajan maassa joten oon luultavasti myös siksi huonoa seuraa ja paska kumppani. Mun parisuhteessa on paljon ongelmia ja tuntuu, että kaikki niistä johtuu minusta. Ehkä on vaan parempi kaikille, että vetäydyn vähän syrjään. Pysyn myös poissa ystävieni silmistä mahdollisimman paljon ainakin siihen saakka, kun voin olla taas itsevarma ja kevyt. Silloin voin aidosti nauttia muiden seurasta. Jos pysyn tällä linjalla,ei mun tavoitteeseen mene enää kauan 💜



2 kommenttia:

  1. Sinä olet ihana omana, hyvinvoivana itsenäsi. Mikään ulkoinen tekijä, ei hiusten tai silmien väri, pituus ja painosta nyt puhumattakaan, ei määrittele sinua. Sinä olet sitä, mitä olet sisimmissäsi, millainen tyyppi olet. Siihen eivät ulkoiset tekijät vaikuta. Toivon, että opit rakastamaan itseäsi persoonana etkä tartu ulkoisiin muotoseikkoihin. Ne ovat niin epäolennaisia. Minä opettelen tätä asiaa itse. Olen myös anoreksiasta toipuva aikuinen. Hitaasti, mutta varmasti. Näin toivon. Kantapään kautta opin, ettei pieninkään vaa'an näyttämä luku auta, jos ei oikeasti voi hyvin sisäisesti. Sillä luvulla kun ei oikeasti ole merkitystä. Tärkeintä on pitää itsestään ja kehostaan huolta, jotta voi oikeasti elää tätä elämää. Anoreksia vie elämänilon mennessään, vaikka se sairautena onnistuukin muuta valehtelemaan. Ollaan yhdessä vahvoja ja haistatetaan anoreksialle pitkät ja nautitaan elämästä. Omina, ihanina ja ennen kaikkea terveinä itsenämme. Toivon sinulle kaikkea hyvää ja ennen kaikkea uskallusta selättää anoreksia ja huomata, että elämä ilman sitä on yksinkertaisesti paljon parempaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihanasta kommentista 💕 toivon myös sinulle kaikkea hyvää! Tsemppiä kauheasti sinnekkin.

      Poista